Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivos - Avolouhoksessa kivi kulkee, ei sammaloidu
E. Hartikainen Oy on toiminut Yaran Siilinjärven apatiittikaivoksella 40 vuotta. Kivi kulkee avolouhoksen tasoilta murskaimelle 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Tämä vaatii kaluston jatkuvaa huoltoa ja kunnossapitoa sekä ammattitaitoista ja vastuullista henkilökuntaa. Lastaus- ja ajokalusto on pääasiassa Cat-merkkistä, mutta myös Hitacheja joukkoon sopii.
Työmaapäällikkö Juhani Tiikkaja odotti marraskuun lopussa hartaasti jo talven tuloa. Jatkuvat sateet olivat pehmittäneet ajotiet ja lastauspaikat melkoiseksi velliksi. Pakkaset tasoittavat ajotiet helpommiksi raskaille kiviautoille kulkea. Tosin liukkaus asettaa sekin haasteita. Raaka-ainetta kunnossapitomurskeille ei tosin tarvitse kaukaa hakea. Raakun osuus kun on hieman malmin osuutta suurempi edelleen, kun kaivosta on laajennettu leveyssuunnassa.
Siilinjärvellä kiven rikotuksessa luotetaan Rammer-vasaroihin. Tällä hetkellä niitä on käytössä neljä kappaletta. Kaivoksen kivi on haasteellista louhittavaksi. Varsinkin malmin ominaisuuksiin kuuluu sitkeys. Suuresta ominaispanostuksesta huolimatta ylisuuria lohkareita jää räjäytyksistä. Lastauskoneiden kuljettajat pyrkivät erottelemaan isommat kivet jo louhoksessa. Isoon kauhaan voi kuitenkin huomaamatta uppoutua suurempia lohkareita. Tätä varten myös karamurskaimella tarvitaan iskuvasaraa. Uusin tulokas on Rammer 5011E, jota vierailuhetkellä käskytti äskettäin vasarahommat aloittanut Aatu Korhonen. Uusissa vasaroissa on vakiona muun muassa RD3-etähallinta (RamData 3), jonka avulla esimerkiksi työtuntimäärä ja vasaran paikannus onnistuvat etänä Google Maps -palvelussa. Laite painaa 4 750 kiloa ja se soveltuu peruskoneisiin 43–80 tonnia. Cat 390D onkin painohaarukan yläpäässä 86 tonnin työpainollaan.
Cat-kiviautoja on ajossa yhteensä 24 kappaletta, kahta eri kokoa eli 145 ja 95 tonnia. Vuoron vaihdon aikana rivi on melkoisen vaikuttava.
Kaivosta pääsee ihailemaan reunan näköalapaikalta, josta katsojan eteen levittäytyy 3 000 metrin pituinen ja 900 metrin levyinen Särkijärven avolouhos. Syvin kohta maan pinnasta mitattuna on nyt 250 metrissä. Toinen uudempi louhos on nimeltään Saarinen ja se sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä päälouhoksesta.
Yaran Siilinjärven kaivoksella louhitaan apatiittimalmia, josta irrotettava fosfori jatkojalostetaan kaivoksen vieressä sijaitsevalla, viime vuonna 50 vuotta täyttäneellä tehtaalla lannoitteiksi. E. Hartikainen Oy on hoitanut vuodesta 1979 lähtien louhoksella kiven lastauksen ja kuljetuksen. Konepörssi kävi muutaman vuoden tauon jälkeen taas vierailulla tällä Länsi-Euroopan ainoalla fosfaattikaivoksella ja yhdellä Suomen suurimmista avolouhoksista. Kalusto on edelleen massiivista ja sitä on paljon.
Siilinjärven apatiittikaivos on louhinnan määrällä mitattuna Terrafame Sotkamon ja Boliden Kevitsan jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kaivos. Vuonna 2019 kaivoksella louhittiin, lastattiin ja ajettiin malmia noin 11 ja raakkua (sivukiveä) noin 12 miljoonaa tonnia.
Siilinjärvi vastaa koko Suomen teollisuusmineraalien louhinnassa lähes 70 prosentin osuutta eli on päätekijä. Sivukiven osuus on viimevuosina ollut Siilinjärvelläkin suuri, sillä louhoksen itäalueen laajennuksessa pinnasta pitää ensin louhia pois kiveä, joka ei sisällä malmia. Syvemmälle mentäessä sivukiven määrä suhteessa malmiin pienenee.
Kaivosta pääsee ihailemaan reunan näköalapaikalta, josta katsojan eteen levittäytyy 3 000 metrin pituinen ja 900 metrin levyinen avolouhos. Syvin kohta maan pinnasta mitattuna on nyt 250 metrissä.
Louhosten pinta-ala on noin 180 hehtaaria ja Yaran omistaman alueen kokonaispinta-ala on 3 758 hehtaaria.
Alueella on siis vielä louhittavaa moneksi vuodeksi. Päälouhoksen malmivarat on kartoitettu riittävän ainakin vuoteen 2035 saakka. Toiminnan jatkuminen tämän jälkeen vaatii uusia malmivaroja. Yara onkin käynnistänyt uusien malmivarojen kartoitukset useilla alueilla, joista potentiaalisin tällä hetkellä on läheinen Laukansalon alue.
Yara on Kuopion alueella merkittävä ja Siilinjärvellä suurin teollinen työnantaja. Urakoitsijat mukaan lukien Siilinjärven toimipaikalla työskentelee päivittäin 750 henkilöä. Hartikaisen palveluksessa on 175 henkilöä.
”Tällä hetkellä toimimme päälouhoksella tasolla -74 ja itäisellä laajennusalueella taso on +66 metriä. Syvin taso on -130 metriä. Tasoväli kaivoksella on 14 metriä”, aloittaa vuonna 2015 kaivoksella yömaapäällikkönä aloittanut Juhani Tiikkaja.
Kierros louhoksessa
Kun kaikki turvavarusteet on puettu ylle, hypätään Tiikkajan kanssa autoon ja suunnataan kierrokselle. Aiemmin syksyllä lumi peitti jo maan pintaa, mutta on marraskuun lopussa sulanut ja tehnyt ajotiet sekä lastauspaikat melkoiseksi kuravelliksi. Ajokalustokin rypee liejussa, mutta vaikeissakin oloissa kivi kulkee. Ja on pakko kulkea. Teitä rakennetaan ja korjataan tarpeen mukaan.
Ajoteitten hoitoon on oma kalustonsa tiekarhuja myöden. Kun kuljettajan käskytettävänä on lastattuna noin 250 tonnia painava kiviauto, on alustojen oltava kunnossa. Olipa vallitseva olosuhde sitten rospuutto, peilikirkas liukkaus, paukkupakkanen tai rutikuiva pölypilvi.
Malmi kun kulkee täällä murskaimelle 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa.
”Tämä on kovaa työtä ja turvallisuus on meillä ensisijainen kriteeri kaikessa toiminnassa. Olemme nyt olleet 850 päivää ilman ainuttakaan tapaturmaa”, valistaa Tiikkaja.
Siilinjärvellä yksi seinämäturvallisuutta valvova tekijä ovat tutkajärjestelmät, jotka peilaavat seinämiä kolmen minuutin syklillä ympäri vuorokauden, lähettävät datan 3G-yhteydellä serverille ja reagoivat alle millimetrinkin liikkeisiin seinämissä. Hälytysrajoina käytetään 1-2 millimetriä tunnissa liikettä.
Konttitutkat on asennettu louhoksen reunalle ja ne peilaavat seinämiä maksimissaan neljän kilometrin etäisyydeltä. Kolmen konttitutkan lisäksi yksi vastaava tutka on asennettu perävaunuun siirrettäväksi tarpeen mukaan. Ne palvelevat muun muassa koko louhoksen monitoroinnin lisäksi erikoiskohteiden alueellisessa seurannassa. Vielä yhdelle tutkalle olisi tarvetta, jotta molempien louhoksien seinämäalueet saataisiin katettua.
Räjäytykseen on aikaa noin tunti, kun olemme käyneet parilla lastauspaikalla ja kuvaamassa louhosta lintuperspektiivistä. Nyt räjäytettävän kentän koko on noin 100 000 kiintokuutiota.
”Yleensä meillä on kaksi räjäytystä viikossa. Nykyään maksimina pidetään 250 000 kiintokuutiota yhdelle. Tuolloin yhtä kenttää varten porataan yli 1 000 reikää. Keskiarvo on noin 150 000 kiintokuutiota. Pitää muistaa, että kaivos sijaitsee asuinalueiden ja maantien läheisyydessä. Tämä on otettava huomioon räjäytysten suunnittelussa. Melulle ja tärinöille on tiukat raja-arvot, joita ei saa ylittää”, jatkaa Tiikkaja.
Massiivista kalustoa
Tiikkaja kertoo, että polttoainetta kuluu vaatimattomasti ilmaistuna reilusti ja sitä toimitetaan työmaalle päivittäin.
Kaikkiaan Hartikaisella on Siilinjärven kaivoksella töissä kuutisenkymmentä koneyksikköä. On vuoron vaihdon aika ja kiviautot seisahtuvat hetkeksi. Melkoisen upea rivi Caterpillarin ajokalustoa. Kaivoksella onkin jatkuvassa ajossa 14 kappaletta 140 tonnin Cat 785D- ja 10 kappaletta 90 tonnin 777F-kiviautoa.
Lastauskoneina toimivat Cat 6030, Cat 6030FS, Cat 6020B, Hitachi 2600-6 ja Hitachi 1900.
Vuonna 2011 taloon tullut Cat 6030 on 290-tonninen kaivukone ja oli silloin maailman ensimmäinen asiakkaalle toimitettu kyseinen malli. Se on varustettu 17 kuutiometrin kauhalla. Voimanlähteenä on kaksi Cat C27 -dieselmoottoria, jotka tuottavat yhteensä 1 140 kilowatin tehon (1 530 hv). Aikaisemmin tämä malli tunnettiin mallinimellä RH120E ja sitä valmistettiin Bucyrus-, O&K- ja Terex-merkkisenä. Caterpillarhan hankki Bucyruksen itselleen viime vuosikymmenen alussa.
Toinen, kolmisen vuotta nuorempi ja samankokoinen Cat 6030FS on pistokaivumallinen. Sen kauhan koko on 16,5 kuutiometriä. Kolmantena Cat-lastauskoneena on pykälää pienempi 6020, joka painaa noin 220 tonnia ja kauhakoko on 12 kuutiometriä. Cat C32 -dieselmoottori antaa tehoa 778 kilowattia eli hevosiksi muutettuna 1 058.
Hitacheja on kaksi mättämässä kiveä lavalle. Suurempi eli Hitachi 2600-6 painaa 254 tonnia ja Cumminsin moottorin teholukema on 1 119 kilowattia (1 500 hv). Kauhaan sopii kerralla 16 kuutiota kiveä.
Pienempi lastaustöitä tekevä Hitachi 1900-6 painaa 190 tonnia (810 kW). Myös tämän peltien alla sykkii Cummins ja kauhan tilavuus on 12 kuutiota.
Siinä siis Hartikaisen massiivisen lastauskaluston tiedot lyhyesti. Kun edellä mainittuihin kiviautoihin ja kaivukoneisiin lisätään vielä kaikki muu maarakennus- ja louhintakalusto, niin omalle korjaamolle on varmasti käyttöä. Nykyaikaisissa tiloissa tehdään huoltoja ja korjauksia laidasta laitaan.
”Korjaamon henkilökunta huoltaa koneet kahdessa vuorossa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa käytämme myös laitetoimittajien palveluita hyväksi”, tiivistää Tiikkaja.
”Huollot koneisiin määräytyvät käytössämme olevalla tietokoneohjelmalla. Kaikki tehdään siis ennakoiden ja kriittisiä komponentteja vaihdetaan valmistajan antamassa aikataulussa rikkoutumisia ehkäisten. Esimerkiksi 28 000 tunnissa kiviautoihin vaihdetaan moottorit. Ja jo 14 000 tunnissa apulaitteita ja pieniä komponentteja. Kaikille osille on valmistaja laskenut käyttöiän”, kertoo Eetu Pitkänen korjaamolla.
Vanhimmissa triplaseiskoissa on jo 50 000 tuntia mittarissa. Käytössä on myös kattava Jigsawtuotannonohjausjärjestelmä (Fleet Management), joka antaa tiedon kiviautojen ja lastauskaluston liikkeistä. Järjestelmällä ohjataan autot oikeaan lastauspaikkaan tarpeen mukaan. Lastauskoneen kauhan sijaintikin näkyy järjestelmässä. Myös kaivukoneiden jatkuva lastausteho on luettavissa. Tämän lisäksi Siilinjärven kaivoksella hyödynnetään satelliittipaikannusta porauslaitteissakin.
3D-koneohjaustakin hyödynnetään muun muassa kaivoksen tasoilla ja rikastushiekka-altaan penkereitä rakennettaessa. Raakun läjityspaikalla puskukonekin tasoittaa penkkaa määrättyyn korkoon. Kaivoksen ja konekaluston mittakaava Siilinjärvellä mykistää joka kerta. Täällä ei leikitä, vaan ajetaan kivirallia, jonka jokainen osanen on tärkeä.